Millä tavoin EURADA tukee ja koordinoi kehitysyhteistyöelimiä ja mitkä ovat tärkeimmät toimet, joita kehitysyhteistyöelimet toteuttavat pk-yritysten tukemiseksi ?

EURADA on ainutlaatuinen kokonaisuus Euroopassa, koska se kokoaa yhteen ammattilaisia 23:sta Euroopan maasta, jotka työskentelevät alueillaan tiiviissä yhteydessä yrityksiin. Se ei ole uusi ajatus. Yhdistys on jo 30 vuotta vanha. Se perustettiin aikana, jolloin eurooppalainen aluepolitiikka oli alkamassa. Kun yhdistys perustettiin vuonna 1992, joukko visionäärejä päätti, että yhdistyksen olisi helpotettava aluekehitysvirastojen välistä vertailuanalyysiä ja tuettava Euroopan unionin toimielimiä talouskasvua edistävän tehokkaan aluepolitiikan suunnittelussa. Vaikka vuosia on kulunut, yhdistyksen tavoitteet ja toiminta ovat pysyneet samoina.

Yhdistyksen jäseniä ovat kehitysyhteistyöjärjestöt. Paikallis- ja aluehallinnot perustavat virastoja yksityisoikeudellisina julkisoikeudellisina yhteisöinä helpottamaan ketteriä mekanismeja, joilla tuetaan yritysten innovointia, kansainvälistymistä, riittävien taloudellisten resurssien tarjoamista, lahjakkuuksien houkuttelemista, yritysten perustamista, yrittäjyysaloitteiden laajentamista jne. Nykyään virastoja on Euroopan jokaisella alueella, ja ne tukevat tiiviisti yrityksiä ja yrittäjiä.

"Pk-yritykset ovat Euroopan kilpailukyvyn ja talouksiemme sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kulmakivi. Pk-yritystemme vahvuus erottaa meidät muista maailman maista.

Miten teollis- ja tekijänoikeudet edistävät kokemuksenne mukaan innovointia ja kasvua?

Aluekehityksen näkökulmasta on nykyään hyvin todettu, että alueiden kilpailukyvyn ensisijainen lähde on innovointi ja jatkuvat investoinnit tutkimus- ja kehitystyöhön sekä riittävät resurssit. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat tärkein yksinoikeuksien ylläpitomekanismi. Näin ollen ne kannustavat investointeihin aineettomaan omaisuuteen, ja tietopääoman luominen yrityksiin on välttämätöntä kilpailukyvyn kannalta.

Teollis- ja tekijänoikeudet auttavat kilpailemaan sisämarkkinoilla tarjoamalla sopivia kannustimia. Yritysten ja yrittäjien on oltava nopeita, ketteriä, lähellä asiakasta ja investoitava jatkuvasti innovaatioihin Euroopan yhtenäismarkkinoiden kaltaisessa avoimessa taloudessa.

Millainen käsitys teillä on EUIPO:n pk-yritysohjelmasta ja sen roolista pk-yritysten tukemisessa?

Mielestäni EUIPO:n pk-yritysohjelma on tarpeellinen. Pk-yritykset ovat Euroopan kilpailukyvyn ja talouksiemme sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kulmakivi. Pk-yritystemme vahvuus erottaa meidät muista maailman maista. Meidän on toteutettava asianmukaisia pk-yrityksiä suosivia aloitteita, koska yritykset tarvitsevat asianmukaisen strategian suojellakseen innovaatioitaan ja laajentuakseen paikallisilla ja kansainvälisillä markkinoillaan - mikä ei ole helppoa!

Kehitysyhteistyöjärjestöjen puolesta olen hyvin kiitollinen EUIPO:n tekemästä työstä. Arvostamme sitä, että se on ollut aktiivinen ja yhdistänyt meidät teollisuuden aloihin ja aloitteisiin, kuten pk-yritysten rahaston kuponkiin, pk-yritysten rekisteröintiä helpottaviin välineisiin, neuvontaan ja ennen kaikkea teollis- ja tekijänoikeuksien tunnetuksi tekemiseen.

Euroopan yhtenäismarkkinat ovat edelleen yksi talouden kilpailukyvyn lähteistä. EUIPO:n tekemä työ edistää merkittävästi selkeiden innovaatiokannustimien luomista. Se on ottanut käyttöön yksinkertaisia tavaramerkkien ja mallien rekisteröintimenettelyjä, jotka vaikuttavat myönteisesti yritysten päivittäiseen toimintaan ja antavat niille voimaa nykyisten kaltaisten geopoliittisten haasteiden aiheuttamien kriisien varalta.

EURADAn johtaja Esteban Pelayo

'Meidän on luotava vaikutuksia; tätä varten on toimittava paikallisesti (työetäisyydellä yrityksistä), mutta samalla on noudatettava korkeinta eurooppalaista ammattitaitoa ja parasta mahdollista laatua.

Mitä mieltä olette siitä, miten kansalliset ja alueelliset kehitysvirastot voivat hyödyntää nykyistä EURADA-EUIPO-yhteistyötä?

EUIPO:n tarjous on jännittävä tilaisuus kaikille eurooppalaisille sidosryhmille, erityisesti alueellisille kehitysvirastoille. EUIPO:n ja aluekehitysvirastojen välillä on selkeitä yhteistyöalueita erityisesti myynninedistämisen alalla. Uskon, että yritysten edistämiseksi, opastamiseksi ja tukemiseksi voitaisiin tehdä monia jokapäiväisiä toimia. Edistyneimmille aluekehitysvirastoille voitaisiin kuitenkin tarjota koulutusta niiden henkilöstölle, jotta he voisivat tarjota taitavaa tukea yrityksille. Koko eurooppalaisen ekosysteemin näkökulmasta tämä aloite tuo lisäpontta EUIPOn aloitteisiin.

Kehitysyhteistyövirastojen ja EUIPOn välinen yhteys on olennainen. Siksi kannustan aluekehitysasiantuntijoita, jotka ovat päivittäin yhteydessä yrityksiin, kääntymään EUIPOn puoleen saadakseen tiivistä tukea, joka auttaa heitä valmistamaan paikallisia sidosryhmiään innovatiivisempaan toimintaan.

Voivatko kehitysvirastot toimia "helpottajina" kansallisten/alueellisten pk-yritysten ekosysteemien mukaan ottamisessa?

Mielestäni kaikkia näitä aloitteita koordinoidaan alueellisella ja paikallisella tasolla, koska niitä johtavat usein kehitysyhteistyöjärjestöt koordinaattoreina. Paikallis- ja aluetasolla virastot tarjoavat palvelua, jolla dynamisoidaan eri toimijoita, jotka etsivät yhteistä etua. EEN on tällä hetkellä eurooppalainen verkosto, jolla on suurin tuki, ja se on kaikkien aluekehitysasiantuntijoiden viitekehys. Myös klustereiden rooli on ratkaiseva, koska ne tukevat monia innovatiivisia pk-yrityksiä. Uuden digitaalisten innovaatiokeskusten verkoston on tarjottava riittävästi tietoa, joka kannustaa luovuuteen.

Ihannetapauksessa toivoisin, että EUIPO:n, EEN:n ja digitaalisten innovaatiokeskusten (DIH) välille luotaisiin tiivis yhteistyö.

Meidän on saatava aikaan vaikutusta, ja tätä varten on toimittava paikallisesti (työetäisyydellä yrityksistä), mutta samalla on noudatettava korkeinta eurooppalaista ammattitaitoa ja parasta mahdollista laatua. Kaikki nämä aloitteet ovat kansainvälisiä, ja voimme luottaa keskussihteeristön (EURADA, EEN, ECCP jne.) tukeen ja luoda yhteyksiä parhaisiin eurooppalaisiin solmukohtiin. Tämä yhteistyö kilpailuympäristössä, jossa yhtenäismarkkinoiden kaltainen kriittinen massa mahdollistaa monien eurooppalaisten alueiden kehityksen.